Sukuseura Paakkinen: Sukutietoa


Etusivu	Sukuseura	Jäseneksi	Tapahtumia	Paikkoja	Sukutietoa	Facebook

Sivua täydennetään uusilla tiedoilla aika ajoin. Otamme mielellään vastaan lisää tutkimustietoa. Lue lisää sivun lopusta.

Paakkinen-nimen alkuperä

Suuren suomalaisen nimikirjan mukaan Paakkinen on samaa raamatullista juurta sukunimien Paakkanen, Paakkonen ja Paakki kanssa. Nimi on kehitynyt sukunimeksi venäläisestä ristimänimestä Pavel, Pavka, Pavko, joka on karjalassa mukailtu mm. asuihin Paakka, Paakki, Paakko. Tavallisimpia meillä käytettyjä asuja ovat Paavali ja Paavo, joista on runsaasti erilaisia kansankielisiä puhuttelumuotoja. Nimestä on 1500-luvun puolenvälin tienoilta useita tietoja Karjalan Kannakselta. Nimeä esiintyy Karjalan lisäksi vanhastaan Savossa ja myös länsisuomalaisissa lähteissä.

Nimitutkijoiden selityksestä poikkeavan, uuden selityksen nimen alkuperälle on esittänyt nimiasioita harrastanut metsänhoitaja Ilmari Kosonen Jyväskylästä. Sen mukaan Paakkinen ja Paakkunainen ovat samaa alkuperää ja syntyneet vanhasta järvimalmia tarkoittaneesta sanasta paakki, paakku.

Savolainen vai karjalainen suku?

Onko Paakkisten suku alunperin Savosta vai Karjalasta lähtöisin? Tähän kysymykseen ei ole lopullista selvyyttä vielä saatu. Paakkisten on arveltu tulleen Karjalan Kannakselle Savosta, kun Ruotsi alkoi v. 1617 Stolbovan rauhan jälkeen asuttaa valloittamaansa Käkisalmen lääniä. Toisaalta Paakkisia on asunut Kannaksella jo 1500-luvun puolella kuten Suuri Suomalainen Nimikirja mainitsee.

Paakkisen suku saattaa olla karjalaista alkuperää, arvelee mm. maisteri Matti Kähäri, joka on tutkinut Raudun historiaa ja siellä asuneiden vanhempien sukujen vaiheita. Vuoden 1728 veroluetteloiden mukaan Paakkisia oli mm. Suur-Porkulla ja Potkelassa.

Rautu-juhlilla Mikkelissä v. 1963 pitämässään esitelmässä Kähäri totesi, että Paakkiset asuivat Raudunkylässä jo 1613. Huotari Paakkinen toimi ainakin 1615-17 nimismiehenä. Suku saattaa olla nimestä päättäen vanhaa kreikanuskoista karjalaista väestöä. Paakkisilla oli 1728 kolme taloa Suur-Porkulla. Paakkiset viljelivät myös Pienaution ainoata taloa.

Paakkiset Röösin 1600-luvun kartoilla

Tri Timo Alanen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta on kääntänyt 1600-luvulla savolaisten maita kartoittaneen Lars Röösin tilusselitykset selkokielelle kirjaksi, joka äsken on julkaistu Savonlinnan maakuntamuseossa. Kirjan sisällysluettelosta löytyy pari Paakkiseen viittaavaa nimeä.

Säämingin Tolvanniemessä on 1620-luvun maantarkastusluettelojen mukaan asustellut Jöns Paakinen, jolla on ollut 9 tynnyrin alaa peltoa ja pari lassia niittyä (ks. lisää alta).

Paikannimiluettelosta löytyy Paakisen lammin aho, joka sijaitsi Säämingin Polvijärven kylässä. Mikä lie kylän nimi nykyään? Näiltä main ei sellaista karttapaikka ainakaan tunne, lähin kylä sillä nimellä on Heinävedellä.
Mikäli sukututkijoita kiinnostaa, näillä linkeillä voi asiaan tutustua tarkemmin:

Tolvanniemi varhaisimpia asuinpaikkoja

Savonlinnan Tolvanniemi on suvun varhaisimpia tunnettuja asuinpaikkoja. Paakkiset ovat viljelleet maata entisessä Säämingin emäpitäjässä jo 450 vuotta sitten, mistä löytyy mainintoja mm. Säämingin historiasta.

Tolvanniemen kylän talot ovat saaneet alkunsa v. 1561 arviokunnista, joiden maita on ollut yhteisomistuksessa ja joihin on kuulunut myös Paakkisia, mm. Hannu, Paavo Hannunpoika ja Mikko Paakkinen.

Röösin maakirjakartoissa vuodelta 1643 Tolvanniemen viidestä talosta yksi on Jöns eli Juho Paakkisen hallitsema Etelätalo. Juho Paakkisen talo oli kahden veromarkan suuruinen eli suunnilleen samaa kokoa kuin kylän muutkin talot.

Tolvanniemen pelto- ja metsäkuviot ovat nykyisellä kartalla lähes samanlaiset kuin 1600-luvulla. Paakkisen Etelätalon paikka peltojen keskellä olevassa metsäniemekkeessä on helposti löydettävissä, vaikka siellä ei enää asumusta ole. Paakkisia tai muita kylän alkuperäisiä sukunimiä Tolvanniemestä ei enää löydy. Suurin osa nykyisistä asukkaista on Kososia ja Appelrotheja.

Paavo Paakkinen Savonlinnasta selvitti Juho Paakkisen vanhan asuinpaikan sijainnin Tolvanniemessä.

Talo sijaitsi metsäniemekkeessä näkyvän suuren petäjän juurella.

Metsäpirtin Paakkisten jäljillä

Paakkisia Ahtisaaren suvussa

Nobelin rauhanpalkinnon saajan, presidentti Martti Ahtisaaren esivanhemmista löytyy Paakkisia äidin puolelta.

Ahtisaaren esipolvien sukuselvityksessä näkyy, että presidentin äidinisän Juho Karosen isoisän äiti on Raudussa 1776 syntynyt ja Sakkolassa 1813 kuollut Maria Aatamintytär Paakkinen. Hänen isänsä oli talollinen Aatami Simonpoika Paakkinen Raudun Suur-Porkulta n:o 4.

Esi-isämme tulivat Siperian kautta

National Geographicin Genographic-projektissa selvitellään DNA-tutkimuksen avulla asutuksen leviämistä ja kansojen kulkureittejä nykyihmisen alkukodista Itä-Afrikasta n. 40000 vuotta sitten.

Paakkisen suvun Parikkalan Matomäen miesten isälinjan dna-näytteen tutkimusprojektiin on antanut Heimo Paakkinen. Tulosten mukaan kaikki Parikkalan ja tietysti koko maan Paakkisten esi-isät kuuluvat kansaryhmä (haplogroup) N:ään. Samaan ryhmään kuuluu suurin osa pohjoisen Euroopan ja Skandinavian asukkaista mm. suomalaiset, saamelaiset ja venäläiset.

Esi-isiemme reitti Afrikasta pohjan perille on kulkenut lähi-idän kautta ensin itään Himalajan vuoristojen äärelle ja siitä koukaten pohjoiseen Siperian kautta Skandinaviaan. Viimeisin kromosomimerkki eli markkeri tutkimuksessa on n. 10 000 vuotta sitten Siperiassa syntyneeltä esi-isältä.

Tarkemmat tiedot projektista löytyvät internetistä National Geographicin sivuilta.
DNA-tutkimuksen myötä rakennetaan myös sukupuuta siihen näytteen lähettäneiden kesken. Tämän hankkeen kautta on löytynyt vasta yksi geneettinen sukulainen, Ylivieskasta Pohjois-Pohjanmaalta oleva mies, joka ei kuitenkaan ole Paakkisia eikä hän tiedä ketään Paakkisia suvussaan olevan.