Paakkisenniemi

Suomen kartalta löytyy ainakin puolentusinaa Paakkinen- tai Paakkis-nimistä paikkaa, joiden voi olettaa saaneen nimensä asukkaidensa mukaan. Missään niistä ei Paakkisenniemeä lukuunottamatta asu enää suvun jäseniä.

Paakkisenniemi Pienen Rautjärven rannalla Parikkalan Mikkolanniemen kylässä on suvun kantapaikkoja. Perimätiedon mukaan ensimmäinen Paakkisenniemeen tullut suvun jäsen oli ammatiltaan seppä ja muuttanut Parikkalaan jostain Savon puolelta, mahdollisesti Säämingistä tai Rantasalmelta. Sukututkijat ovat pystyneet jäljittämään Paakkisen sukua Parikkalassa 1600-luvulle saakka.

Seppä-Paakkisen arvellaan muuttaneen Paakkisenniemeen, koska täältä saatiin järvimalmia raaka-aineeksi, mihin järvien nimikin viittaa. Ammatti on säilynyt Paakkisenniemen Paakkisten suvussa näihin päiviin asti. Nykyään sitä edustaa Heimo Paakkinen, jolla on Autopaja suvun vanhoilla asuinsijoilla.

Paakkismäki

Enonkosken ja Kerimäen rajamailla sijaitsevien Iso- ja Pieni Paakkinen nimisten lampien rannalla, Enonkosken puolella on paikka nimeltä Paakkismäki. Tilan omistaa nykyisin maisteri Matti Lähesmaa Kerimäeltä. Paikalla on vanhan asutuksen rauniot.

Matti Lähesmaa on kirjoittanut 12-sivuisen muisteluhistoriikin Paakkismäen talosta. Mistä paikka on saanut nimensä, se ei ole selvinnyt. Tiedossa oleva varhaisin omistaja on v. 1843 syntynyt Johan Paulinpoika Niiranen, joka on omistanut Paakkismäen silloinsen 84,5 hehtaarin tilan 1880-luvulle saakka. Lähesmaalla ei ole tietoa paikan aikaisemmasta asutushistoriasta.

Pieni Paakkinen -lammen rantaan rajoittuu Erkki Turtiaisen maita. Hän kertoo tienoilta löytyneen ainakin parin-kolmen vanhan pajan rauniot. Seppiä on siis asunut näiden lampien rannoilla, joten Mikkolanniemelle muuttanut seppä-Paakkinen voi olla vaikka täältä lähtöisin.

Iso Paakkinen (kuvassa) on Paakkismäen juurella sijaitseva nätti metsälampi, jonka Enonkosken ja Kerimäen pitäjänraja jakaa kahtia.

Joutsenon Paakkinen

Muutama kilometri Joutsenon kirkolta etelään sijaitsee Paakkinen-niminen tila. Talouskeskus käsittää vanhan hirsisen, laudoilla vuoratun päärakennuksen, uudemman kalkkitiilisen matalan ok-talon ja sementtitiilisen navetan.

Talon nykyinen asukas, vanhempi mies on Finni-sukua ja kasvattaa hevosia. Paakkisista hän sanoi tunteneensa Pilkan Eero Paakkisen ja Parikkalan nykyisiäkin hevosmiehiä työskenneltyään joskus Parikkalassa. Hänen isovanhempansa hankkivat tilan ostamalla, mutta myyjä ei ollut Paakkisia vaan Kimpi sukujaan.

Mistä tilan nimi juontaa ja onko siinä asunut joskus Paakkisen sukua, siitä hänellä ei ole aavistustakaan. Naapuripaikka, joka on ollut joskus samaa tilaa, on nimeltään Kuoppamäki. Nimi juontuu mäen kupeessa olleesta perunakuopasta. Senkään tilan omistajat eivät ole Paakkisia. Joutsenossa on kyllä Paakkisia, mutta he asuvat lähinnä kirkolla.

Vanhassa päärakennuksessa on sota-aikaan majoitettu sotaväkeä.

Tuusniemen Paakkinen

Tuusniemellä kirkonkylästä etelään sijaitsee Paakkinen-niminen järvi ja siitä lähtee Paakkisenjoki. Järven tuntumassa on myös korkea Paakkisenmäki. Paikalle johtaa Suomen ainoa Paakkisentie. Tien päässä olevassa talossa asuu nykyään Lempisiä, kuten oli asunut viereisellä, aikoinaan 800 hehtaarin kantatilallakin, joka on nimeltään Paakkila.

Paakkisen järvi on aika pieni, 34 hehtaaria, mutta mökkejä rannoilla jonkun verran. Lempiset olivat tutkineet tilalla asunutta sukuaan 1700-luvulle asti, eikä Paakkisia vielä tullut vastaan. Jos joku Paakkinen antanut nimensä näille paikoille, niin se on tapahtunut jo 1700-luvun alkupuolella tai sitä aikaisemmin.

Tuusniemellä on myös Paakkilan kylä, joka tunnetaan vanhasta kaivoksestaan ja sen ympäristöongelmista. Vaikka Tuusniemellä ei enää Paakkisia asu, on se nimistöstä päätellen ollut suvun vanhoja asuinseutuja.

Kuvassa Heimo Paakkinen.

Ruskon Paakkinen

Eteläisimmät Paakkisen nimeä kantavat paikat kartalta löytyvät Turun
läheltä Ruskon kunnasta. Kirkonkylän pohjoisreunalla on Paakkinen-niminen kyläkulma, jossa on myös kaavatie nimeltään Paakkistentie.

Nimi juontuu siirtokarjalaisina Ruskoon sotien jälkeen 1940-luvulla
muuttaneesta Paakkisen perheestä. Paakkisten maatila erotettiin
Hiidenvainion eli Hiitolan tilasta.

Vuonna 1904 Kannaksella Metsäpirtissä syntyneen ja Ruskon Hiidenvainiosta
uuden kotipaikan löytäneen Jooseppi Pekanpoika Paakkisen perheeseen kuului
vaimo, kolme poikaa ja kaksi tytärtä sekä leskiäiti. Vanhimmat pojista
muuttivat pois Ruskosta jo 1950-luvun puolella ja loputkin perheestä
1960-luvun lopulla Turkuun.

Ruskossa ei asu enää ketään Paakkisia, mutta nimi on jäänyt kertomaan
suvun evakkotaipaleesta Karjalan Kannakselta Varsinais-Suomeen.

Paakkisenniitty

Pohjois-Savossa Nilsiän Sydänmaalta löytyy paikka nimeltä Paakkisenniitty.
Niitty on jo muuttunut metsämaaksi, mutta niitystä muistona on vanha hirsinen lato. Paakkisenniitty on kuulunut Kouhmäen tilaan. Vuonna 1925 syntynyt tilan vanha isäntä Eino Räsänen kertoi muistavansa vielä ajat, kun niitty oli viljelyksellä. Kouhmäen tilan varhaisemmista omistajista hän tiesi, että vuonna 1833 sinne on tullut Pelkonen-niminen kotivävy Tuusniemeltä.
Nilsiässä nykyään asuvat Paakkiset ovat muulla päin pitäjää, eikä ketään heistä asu Sydänmaalla.

Paakkisenniityn vieressä on Kiikelinkallio, jota geologit ovat kairailleet ja tutkineet siellä timanttiesiintymää. Ehkä joku esi-isämme on tehnyt aikoinaan virheen, kun lähti pois niityltänsä.

Paakkisenniitty on jo täysin metsittynyt, mutta siellä seisoo vielä vanha lato vuodelta 1906.

Siikajoen Paakkinen

Pohjoisin Paakkinen-niminen paikka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla. Siikajoella Huumolan kylässä olevan Paakkisen tilan omistaa Kari Heikkilä. Paakkinen on hänen entinen kotitalonsa, jonka pellot on metsitetty 1980-luvulla. Tila rajoittuu Siikajokeen, talo on nykyään asumaton ja käytössä kesäpaikkana. Tilalle johtavalla tiellä on komea rautaportti.

Tilan vanhoja rakennuksia ole enää jäljellä. Päärakennus on 1800-luvulta peräisin oleva iso pirtti, jonka Heikkilät ovat siirtäneet nykyiselle paikalleen Piippolasta.

Edelliset asukkaat ovat olleet Laine-nimisiä. He ovat kuitenkin muuttaneet pois paikkakunnalta. Näitä Laineita olivat mm. Esko ja Seppo. Kylällä asuva Aune Heikkilä kertoi, että heistä puhuttiin Paakkisen Eskona ja Seppona, vaikka olivatkin sukujaan Laineita. (Vähän kuten Tarnalassa Leinikoista puhuttiin Hakkaraisina talon nimen mukaan)